Sivut

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Vain koiraihmisille

Pitkästä aikaa Lilon kuulumisia. :-) Neiti karvakerä täyttää ens lauantaina jo 7 kuukautta, HÄH??!!!


Paino on ollut jo muutaman kuukauden kahden kilon kieppeillä, mutta se on silti paljon isomman näköinen! Turkki senkun tuuhenee ja pallomaistuu, vaikka Liloa luullaan edelleen aika usein pitkäkarvaiseksi chihuksi. :-) Vaikka mun mielestä se ei näytä siltä kyllä yhtään, onhan tuo naama ihan erilainen!

Ruokamäärä on aikalailla just se, mikä ruokapussin kyljessä lukee ohjeena. Lilo syö vielä pentusafkaa, siis nappuloita, mutta parin kuun päästä olis aika vaihtaa isojen ruokaan. ;-) Silloin myös varmaan vaihdan merkkiä johonkin lihapitoisempaan, sillä ainakin porukoiden koirille ei tuo kyseinen merkki oo pidemmän päälle sopinut, koska siinä on niin paljon vehnää. Raakaruokintakin vähän kiinnostaisi, mutta se on mulle toistaiseks ihan vieras aihe.

Nappuloiden lisäksi ollaan annettu jauhelihaa ja kanaa, silloin kun muistetaan jättää pikkusiivu maustamatta. Lilolle maistuu ihan kaikki, tähän mennessä ollaan annettu mm. porkkanaa, herneitä, mansikoita, raejuustoa ja tavallista juustoa. Koulutusnameina on ollut kaikkein pikkuisimpia herkkuja, mitä Mustista ja Mirristä löytyy. :D Extraherkkuna on ollut ilmakuivattua kanaa, jota T:kin maistoi... :-D (Ei maistunut miltään kuulemma.)


Lilo on edelleenkin kovin tottelevainen, tai siis herkkujen perään.. Tänne, istu ja maahan on luonnistuneet jo hyvän aikaa, samoin kuin tassun antaminen. Tassu alkaakin heilua jo samantien, kun on namuja näkyvissä. :-D Tällä hetkellä harjoitellaan kieppiä, tai siis pyörähtämistä ympäri ja senkin se kohta jo osaa! On ihan ihmeellistä miten äkkiä toi oppii!

Tuollaisten hupijuttujen lisäksi ollaan tietty harjoiteltu myös ihan yleisesti hyvää käyttäytymistä muita koiria ja ihmisiä kohdatessa ja matkustaessa. Se on musta niin jännää, mitä koira aistiikaan ihmisestä! Jos vastaantulija ei oo yhtään kiinnostunut Lilosta, ei Lilokaan kuin vilkaise siihen suuntaan. Jos se taas aistii "koiraihmisviboja", niin se haluaa jo kaukaa mennä tervehtimään ja nauttimaan huomiosta. ;-) Sama pätee muihin koiriin. Joitain koiria Lilo pelkää, en tiedä miksi, koska kerrankin tavattiin yksi superkiltti staffi (samanrotuinen, kuin meillä kotikotona mutta sata kertaa rauhallisempi:-D) ja siitä Lilo oli ihan kauhuissaan. Voi olla, että se muisti Pulmun ei-niin-lämpimän vastaanoton ja yhdisti tän saman rotuisen sit siihen. Toisena päivänä taas meidän mini olisi halunnut leikkiä itseään 15 kertaa isomman irlanninsusikoiran kanssa. :-D


Lilon paras kamu taitaa olla meidän koulukaverin sekarotuinen Nipsu-neiti. :-) Sen kanssa se ainakin leikkii kaikista mieluiten. Myös mun ystävien sheltti Tippa on kiva kamu! Poikakoirienkin kanssa on kiva leikkiä, mutta ne on Lilosta vähän ärsyttäviä, kun ovat vaan koko ajan haistelemassa. :-D Sit kun juoksuralli alkaa, nii on kivaa!

Viimeksi eilen oltiin koirapuistossa, ja olin niin ylpeä Lilosta miten hienosti se totteli mua, vaikka paikka oikein kuhisi jänniä hajuja ja koko ajan tuli uusia koiria aitaukseen! 


Liltsi on jo ehtinyt vähän sairastelemaankin... Ensin kurkunpää oli tulehtunut ja sitten vaivasi lonkka. Käytiin tutun tutulla eläinlääkärillä, josta saatiin troppia molempiin vaivoihin ja ne onneksi auttoi. :-) Toisinaan se vielä kuitenkin ontuu toista takajalkaa esimerkiksi riehuttuaan tai juostuaan pitkiä matkoja, mutta uskon ettei se ole mitään vakavaa. Jos se vielä loppukesästäkin jatkuu, niin sitten varmaan viedään se jonnekkin kuvattavaksi, ihan varmuuden vuoksi!

Pari viikkoa sitten Lilolta poistettiin kaikki 4 kulmamaitohammasta, koska ne eivät itekseen lähteneet. Operaation jälkeen kuulin että hampaitten juuret oli isommat kuin ite hammas, että ihan hyvä oli poistattaa, koska ne tuskin olis ihan heti muuten lähteneet. Käytiin Tampereen kaupungin eläinlääkärissä, johon olin ihan tyytyväinen, varsinkin hintojen puolesta. Kaikki meni hyvin, ja Lilo oli jo saman päivän iltana aikalailla oma reipas itsensä. :-) 
Jännityksellä muuten odotan, että koska tulee ekat juoksut ja miten se Liloon vaikuttaa.

Ne muutaman päivän kestäneet helteet ei olleet Lilolle kovin mukavat. Se on jostain syystä vähän huono juomaan (kai aika yleistä pikkukoirilla) ja taisi vähän kuivua, vaikka oltiin ihan vaan sisällä ja ulkoiltiin vaan aamusta ja illasta kun oli vähän viileämpää. Se oli ihan tokkurainen ja hengitti hieman oudoti, mä ehdin jo pelästyä aika pahastikkin! Mutta vedellä olo kuitenkin helpotti, pakotin sen juomaan sellaisella lääketruutalla ja kastelin sen viileällä vedellä ja illalla käytiin vielä uimassakin! Itsestäni olis kiva, että helteet vielä palaisi, mut sit täytyy ehkä hankkia Liltsille sellainen viilennyshuivi tai ainakin tehdä paljon jääpalanameja pakkaseen, että pikkiksenkin olis mahollisimman mukava olla.



Hahah, täähän alkaa kohta kuulostaa ihan joltain mammablogilta ja puolivuotiskuulumisilta... :----D



Kaikenkaikkiaan meidän Lilo on ihan paras koira, ja sillä on maailman suurin sydän! <3




T. Hanna, ylpee koiramutsi

7 kommenttia:

  1. Rakas pallero <3 Sen vois tuoda Jämsän pelloille kirmailemaan ;-)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pallero varmana mieluusti juoksisi siellä maaseudun rauhassa ;--) me tullaan vielä pian!!!

      Poista
  2. Raakaruokinta tai sellanen 50/50 on kyllä hyvä vaihtoehto. Facebookissa on sellanen ryhmä kun "Luonnonmukainen ruokinta, barffaus, raakaravinto" ja sieltä saa tosi hyvin tietoa ja neuvoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo 50/50 linjalle mäkin varmaan lähtisin. Kiitos vinkistä! :)) Täytyy alkaa vähän tutustua aiheeseen tarkemmin!

      Poista
  3. Ihanimmat hanna ja lilo <3
    -maiju

    VastaaPoista
  4. Suloinen pikkuinen! <3 Nopeasti noi vaan kasvaa, mutta lapsenmielisenä pysyvät pitkään ;)

    VastaaPoista